LUKU X. KOTIMAANI ON SUOMI

Se yksi päivä ajan ja maailmankaikkeuden keskiössä, jota ilman kukaan meistä ei olisi suomalainen: kukaan meistä ei olisi identiteetiltään sodan varjoissa karaistunut, eikä myöskään tuntisi syntymälahjansa kautta luissaan sitä hetkeä, kun vuosi taas kääntyy kohti loppuaan ja jokainen toteaa itsekseen, että #winteriscoming.

Talvi on taas tulossa, ja saa täten jokaisen kansalaisen kaivamaan kaulaliinat sieltä ullakon synkimmästä pimeydestä.

Word: vaikka "lumi yllätti suomalaiset" tänäkin vuonna, kaivaa jokainen viimeistään nyt ne paksuimmat vällyt ja muut tumput sieltä varaston peränurkista. Nyt on se hetki, kun jokainen puistelee toppatakkinsa pahimmista pölyistä ja ripustaa ne eteisen narikkaan, päästäen samalla sen kaikille suomalaisille tutun (ja yhteisen) huokauksen... Sen sellaisen siis, joka sanoo, että "morot auringolle, nähdään taas ensi kesänä" ja "jos tätä lunta tulee enää edes sentti lisää, niin mä marssin muiden tyytymättömien mukana eduskuntatalon portaille vaatimaan, että hyvä @sannamarin, hyvä Suomen johto: pistäkää nyt perkele ne lämmöt täysille, sillä mun(kin) PERSE JÄÄTYY".

Hyvää itsenäisyyspäivää #SUOMI ja hyvää itsenäisyyspäivää jokaiselle kansalaiselle statukseeen, ammatinvalintaan, elämäntilanteeseen tai koulutustasoon katsomatta!

Nyt on aika juhlia

<3

Koulu ehkä jotain meille opettaa,

mut nyt täytyy päättää: jatkaakko vai vaan lopettaa.

Himaan ku tyyny jäi odottaa,

tekis sille mieli vaan laulaa

ja maljaa kohottaa.

Vaik kuolema univelat kuittaakin,

jotain mälsää mä älysin ja ymmärsin.

Jos mielii päästä maaliin,

on pakko jakaa se kartta

luo saaliin.

Yksin ei kukaan löydä tietään Onnelaan,

täytyy osata jakaa

ja pyytää neuvoa hommissaan.

Vaikka kuinka näkeekin valoa siellä päässä,

ei tunnelin katto suojaa

säässä kun säässä.

Toimi siis silleen, kun on sulle itselleskin mieleen:

kiinnitä huomiota käytökseen

ja tietty siihen kieleen.

Asenne for sure(!) meitä pitkälle vie,

mut kapea on ymmärryksen kivinen(kin) tie.

Päätökset painaa ja omatunto vaivaa (?)

mut kohde on muu, kun luonnonkaunis Saimaa.

Paha sut perii jos veräjästä karkaat,

toimi siis siten, kun on tiedot sun parhaat.

Väittää voi ja huijata minkä kerkeää

mut Valhe on lyhyt, se hidastaa jokaista tekijää.

Helpommalla pääsee, kun keskittyy vaan omiinsa

hymyilee kuin tietäis, missä päin on Loviisa.

Kiharra sun hiukset, hymyile ja kiillä

propsit on korkeemmat, kun tolla tai niillä.

Alko(ko) voimaa?

Hitaat pistää koisaa

hukassa me ollaan,

"onks tää Vantaa vai Loimaa"?

Kaukana tästä

se piste jossa tipahtaa

hidasta on elämä

ja matka kohti Imatraa.

Sanatonta sotaa käy Putinin miehet,

ikkunat vaan auki

on poissa vanhat ja nuoret.

Sähkökin loppuu, mut valot silti palaa,

liikehdintä vilkasta,

ku halais kylmää kalaa.

Tässä kohtaa haave

on houkutusten Thaimaa,

haluun sen fiiliksen,

jossa PV:kin laihaa.

Lakkaa, paukkua ja nestemäistä Pamia

Sen parempaa ei oo,

ei imelää tai namia.

Kun Helsingissä paukkuu ja EU meitä turvaa,

on tilat ja suojat jotain harvinaisen kurjaa.

Kerää messiin kaikki,

mitä lomallekin pakkaat

mut unohda laskuista ne

kaikki sun rakkaat!

Ei Venkulat saaneet meitä

viimeksikään hengiltä,

mut nyt on uus aika

ja kaatuu yhteiskunta kengiltä.

Onneks läsnä on pahat, hyvät ja Jenkit,

vaikka painon alla notkuu

muutkin kun penkit.

Politiikka kukoistaa ja "JUO!" huutaa Turku,

on edessä vaan darra

ja järjetön surku.

Pilven reuna on paikka missä muutkin,

ihan sama millon

ja missä kunnossa tuutkin.

Valkkaa tarkkaan, missä on sun tappi,

onks se hauta, Hartsu vai hiljainen Lappi.

Vetele ja pistä, en piittaa ees et mistä

valtakunta loistaa ja sadut kertoo meistä.

Suomi on pohja,

pienempi ku Lohja,

joukkos sotaan johda

ja haudan takaakin hohda.

KIITOS ISÄNMAA, KIITOS SUOMI.

EPÄILEN KUITENKIN, ETTÄ KYSEESSÄ ON JUONI 💀

PERÄSTÄ KUULUU, TAKAPENKKI NUOKKUU

NOTSKI PALAA JA OMATUNTO TUOKSUU.

🖤🖤🖤

~ Metta S. & Kimalle.fi ~

P.s. Isosti hyvää 60-vuotispäivää iskälle, oot mulle tosi #rakas <3